Pasilan virastokeskuksen toimitilamuutoksissa hyödynnettiin Cerviuksen laaja-alaista osaamista

Pasilan virastokeskus Helsingissä on ikoninen toimistokortteli, jonka tiloja saneerataan säännöllisesti vastaamaan asiakkaiden tarpeita. Pääurakoitsijana toiminut R4 Korjausurakointi Oy ja Cervius ovat tehneet hyvää yhteistyötä kahdessa hankkeessa, jotka ovat kattaneet yhteensä yli 10 000 neliötä toimistotilaa.

Uudiskohteissa neljännes hinnasta muodostuu LVISA-töistä, ja saneerauskohteissa osuus saattaa nousta 30 prosenttiin. Osaavalla ja monipuolisella LVISA-urakoitsijalla on iso merkitys koko hankkeen onnistumisessa.

Neljän korttelin alueelle ulottuva virastokeskus rakennettiin ja otettiin käyttöön 1970-luvulla. Kiinteistöön tehdään toimitilamuutoksia säännöllisesti muuttuvien asiakastarpeiden mukaan. Muutoshankkeissa on aivan keskeisenä toimintaperiaatteena, että tilat remontoidaan tulevan vuokralaisen kanssa yhteistyössä, jolloin pystytään rakentamaan toimitilan käyttäjän tarpeita palvelevia toimistoja.

Yli 10 000 neliötä terveellistä toimistotilaa

R4:n ja Cerviuksen yhteistyö koski toimitilamuutoksia – kahdessa kerroksessa saneerattiin toistakymmentä tuhatta neliötä toimistotilaa kahden eri organisaation käyttöön. Toimitilamuutosten käytännön toteutukset sijoittuivat vuosille 2021 ja 2022. 

R4 vastasi saneerauksista pääurakoitsijana ja Cervius toteutti urakassa automaatiot, jäähdytyksen sekä muita olosuhteiden hallintaan liittyviä töitä sekä ilmanvaihto- ja putkitöitä. 

Pasilan virastokeskuksen omistajalle sisäilman laatu on yksi tärkeimmistä tekijöistä: tilojen terveellisyys on toiminnallisuuden ohella aivan keskeinen vaatimus uusittaville tiloille. 

– Sisäilman laadulle on asetettu korkeat vaatimukset, ja siksi ilmanvaihtoon kiinnitetty erityistä huomiota. Kiinteistössä on käytetty tämän päivän tekniikan parhaimmistoa, jotta ilmanvaihto saadaan sellaiseksi, että käyttäjät viihtyvät ja ovat tyytyväisiä, pääurakoitsijan työpäällikkö Aki Paavola R4:stä kertoo. 

Cervius toteutti hankkeisiin kuuluneista kerroksista toiseen ilmanvaihdon saneerauksen, mikä vaikuttaa oleellisesti sisäilman laatuun. Kaikista tiloista löytyy nyt myös hiilidioksidin määrää ja lämpötiloja seuraava automaatio, joka varmistaa riittävän ilmamäärän kaikissa tiloissa. Automaatio mahdollistaa säätöjen tekemisen tilakohtaisesti. 

Saumattomalla yhteistyöllä onnistunut hanke

Mittavissa ja aikataulultaan tiukoissa projekteissa yhteistyö ja avoin viestintä korostuvat. Paavola kiittää, että Cerviuksen kanssa yhteistyö on toimivaa. Avoin toimintamalli varmistaa, että lopputuloksesta tulee sellainen kuin pitää. 

– Tällainen toiminta näkyy käytännössä esimerkiksi siten, että jokainen toimija avaa omaan työhön liittyvät tarpeet ennakoiden. Pidämme toiset ajan tasalla ja tiedotamme etenemisestä. Avoimuus tarkoittaa myös sitä, että haasteista ja hankaluuksista kerrotaan heti, mikäli niitä havaitaan. Näin voidaan ennakoida ja ottaa poikkeamat huomioon, Paavola sanoo. 

Yhteistyön merkitystä korostaa myös Sitowisen Juha Loisa, joka toimi hankkeissa tilaajan LVI- ja automaatiovalvojana. Loisa painottaa myös asiantuntemuksen ja osaamisen merkitystä. 

– Saneeraushankkeet ovat tiimityötä, jossa jokaisella osaamisalueella on ihannetilanteessa ammattitaitoisia tekijöitä. Cerviukselta löytyy laaja-alaista osaamista. Heillä on erittäin hyvää asiantuntemusta myös automaatiossa, ja tällä oli keskeinen rooli hankkeen onnistumisessa. Tärkein tavoitehan on saada kokonaisuus toimivaksi, ja sellaiseksi kuin se on suunniteltu – siitä tilaaja on maksanut. Ja koska automaation rooli on niin iso, huonolla automaatiourakoitsijalla saa hyvänkin hankkeen pilattua, Loisa sanoo. 

Ratkaisukeskeisyys korostuu saneerausrakentamisessa

Cervius toi hankkeeseen laaja-alaisesti osaamista automaatiosta, jäähdytyksestä sekä ilmanvaihto- ja putkitöistä. Kun osaamista löytyy laajasti samasta talosta, työmaalla pystytään helposti yhteensovittamaan tehtäviä ja aikatauluttamaan työt järkevästi. Tämä helpottaa pääurakoitsijan työtä. 

Sekä Paavola että Loisa kiittävät Cerviuksen työtapoja ja ratkaisukeskeistä asennetta. 

– Saneerausrakentamisessa ratkaisukeskeisyys on kaikkein tärkeintä. Valmiit ratkaisut eivät toimi, vaan täytyy löytyä kykyä ratkoa myös eteen tulevia yllättäviä tilanteita. Cerviukselta löytyy halua olla osa ratkaisua, ei ongelmaa, Paavola kiittää.  

Paavolan mukaan Cerviuksen kanssa on tarkoitus tehdä yhteistyötä myös jatkossa: se on merkki siitä, että yhteisessä hankkeessa onnistuttiin varsin hyvin.